"SERMEQ PILLUGU OQALUTTUAQ"

QANIGISAMI PISSUTSINIK ILISIMANNITTUT ILISIMATUULLU ILISIMASAT TAPERTARIISSILLUGIT ILINNIARTITSINERMI NAAPINNERAT

Atuartut nukarlernit ilinniarnertuunngornianut ilinniartitsisunullu kalaallisut, tuluttut qallunaatullu oqaasilinnut ilinniagassanik neqeroorutit.

Kalaallit Nunaanni inuuneq pinngortitarlu pillugit faginut tamanut sammisat ilinniartitsisumut ilitsertuutitallit suliassartallillu.

Digitalimik ilininniartitsinermi Kangiatalu Illorsuanut pulaarnermi atortussat uani quppernermi pisssarsiarineqarsinnaapput. 

Ilinniartitsissutit tamarmik Kangiata Illorsuani paasissutissanik saqqummersitsinermut atatillugu ilisimatusarnermi paasissutissat tunngavigalugit ineriartortinneqarsimapput.
Kangiata Illorsuata piginnittussaatitaanera ilisimatitsissutigineqassaaq ©

Takutitsivik ataavartoq “Sermeq pillugu oqaluttuaq” Ilulissani pinngortitaq kulturikkullu oqaluttuarisaaneq immikkuullarissoq pillugu oqaluttuaq, kiisalu silap allanngoriartornerata Ilulissat eqqaani ersarissumik malunniutaat.

Sermip aliguata nuissaniittup pinngornera pillugu oqaluttuaavoq, taanna sermersuarmut nakkartarpoq, naqinneqariartuaarlunilu taamaasilluni sermeq iigartartunngortarpoq, taavalu katakkaagami iluliannguuttarluni, taamaaseriarluni iminngorluni, taavalu aalanngoriarluni nuissanut uteqqittarluni.

Atuarfimmut sullissineq. KANGIATA ILLORSUATA anguniagaraa, atuartut pinngortitap imminut qanoq ataqatigiinnera ilisimasaqarfigilerlugulu paasisaqarfigissagaat, kulturillu issittumut naleqqussarsimasut, soorlulu piniartut aalisartullu piginnaasaat pillugit paasissutissat ingerlateqqissagaat, ullumilu soorlu suli taamaattoq, sermip ingerlaarnera silallu allanngoriartornerata pingaasusaa.

atuartitseriaaseq

Atuartitsinermi atortussaatitta tunngavigivaat, atuartut ilisimasaqalernissaat piginnaasaqalernissaallu, taamaasillutik inuiaqatigiinnut allanngorartuartumut peqataaqataasinnaalersillugit.

Tunngaviusumik ilisimasanut tunngavoq, atuarfimmi sammisanut atalluni, sammisallu akimorlugit ilisimasaalluni; pinngortitsisinnaaneq nutaaliornerlu, ajornartorsiutinik aaqqiisinnaaneq isornartorsiortumillu eqqarsarsinnaaneq uani pineqarput, kiisalu attaveqatigiinnermi suleqatigiinnermilu piginnaasaqalernissaq. Kiisalu inuttut ilisimasaqalernissaq pillugu, taassumalu ilagivaa inuunermi sulinermilu ajornakusoorfiusumi inuiaqatigiinni naleqartitat atuuttut naapertorlugit eqqortumik iliornissaq, aammalu nammineq allallu kulturiannut paasinninissaq.

Ullumikkut atuartut ilinniarniaraagamik qarasaasiakkut najuunikkullu  ilinniartarput. Kinguaariit inuusuttut akornanni ineriartornermi qarasaasiaq najuunnerlu immikkoortissinnaajunnaariartorpaat. Taakku marlunngortillugit taaneqartarput hybride rum. Ilinniartitsssutini sinaakutaasut akuleriittut ingerlanneqarput, najuunnikkut ingerlanneqarlutik ilaatigullu qarasaasiakkoorlutik.

Atortussani pingaartinneqarpoq, atuartut misissuisuunissaat, misiligaanissaat, pilersuinissaat pilersitsinissaat ilinniariaatsinillu ingerlatitseeqqinnissaat.

Local sailors come ashore amidst icebergs. Photo - Reinhard Pantke , Visit Greenland-min
Sermeq Kujalleq meets ocean. Photo - Stian Klo , Visit Greenland-min
thumbnail_IMG_0207

Takutitsivik ataavartoq “Sermeq pillugu oqaluttuaq” Ilulissani pinngortitaq kulturikkullu oqaluttuarisaaneq immikkuullarissoq pillugu oqaluttuaq, kiisalu silap allanngoriartornerata Ilulissat eqqaani ersarissumik malunniutaat.

Sermip aliguata nuissaniittup pinngornera pillugu oqaluttuaavoq, taanna sermersuarmut nakkartarpoq, naqinneqariartuaarlunilu taamaasilluni sermeq iigartartunngortarpoq, taavalu katakkaagami iluliannguuttarluni, taamaaseriarluni iminngorluni, taavalu aalanngoriarluni nuissanut uteqqittarluni.

Atuarfimmut sullissineq. KANGIATA ILLORSUATA anguniagaraa, atuartut pinngortitap imminut qanoq ataqatigiinnera ilisimasaqarfigilerlugulu paasisaqarfigissagaat, kulturillu issittumut naleqqussarsimasut, soorlulu piniartut aalisartullu piginnaasaat pillugit paasissutissat ingerlateqqissagaat, ullumilu soorlu suli taamaattoq, sermip ingerlaarnera silallu allanngoriartornerata pingaasusaa.

Local sailors come ashore amidst icebergs. Photo - Reinhard Pantke , Visit Greenland-min

atuartitseriaaseq

Atuartitsinermi atortussaatitta tunngavigivaat, atuartut ilisimasaqalernissaat piginnaasaqalernissaallu, taamaasillutik inuiaqatigiinnut allanngorartuartumut peqataaqataasinnaalersillugit.

Tunngaviusumik ilisimasanut tunngavoq, atuarfimmi sammisanut atalluni, sammisallu akimorlugit ilisimasaalluni; pinngortitsisinnaaneq nutaaliornerlu, ajornartorsiutinik aaqqiisinnaaneq isornartorsiortumillu eqqarsarsinnaaneq uani pineqarput, kiisalu attaveqatigiinnermi suleqatigiinnermilu piginnaasaqalernissaq. Kiisalu inuttut ilisimasaqalernissaq pillugu, taassumalu ilagivaa inuunermi sulinermilu ajornakusoorfiusumi inuiaqatigiinni naleqartitat atuuttut naapertorlugit eqqortumik iliornissaq, aammalu nammineq allallu kulturiannut paasinninissaq.

Ullumikkut atuartut ilinniarniaraagamik qarasaasiakkut najuunikkullu  ilinniartarput. Kinguaariit inuusuttut akornanni ineriartornermi qarasaasiaq najuunnerlu immikkoortissinnaajunnaariartorpaat. Taakku marlunngortillugit taaneqartarput hybride rum. Ilinniartitsssutini sinaakutaasut akuleriittut ingerlanneqarput, najuunnikkut ingerlanneqarlutik ilaatigullu qarasaasiakkoorlutik.

Atortussani pingaartinneqarpoq, atuartut misissuisuunissaat, misiligaanissaat, pilersuinissaat pilersitsinissaat ilinniariaatsinillu ingerlatitseeqqinnissaat.

thumbnail_IMG_0207

KLASSIT SORLIIT

MØD EN EKSPERT

Her kan du møde forskellige lokale eksperter, der har erfarring med med blandt andet slædehunde, sne, is og kulturen her i Ilulissat.

Det er muligt at i som klasse kan møde disse eksperter efter aftale.

Mød Anne Sofie der er slædekusk.

Før du kontakter hende er det godt at være forberedt på hvad du gerne vil spørge hende om?

Tal med eleverne i din klasse og forbered hvad i gerne vil tale om og formulér jeres spørgsmål.

Anne Sofie kan kontaktes på xxxxxx i tidsrummet xx

Mød xxxx.

Før du kontakter ham er det godt at være forberedt på hvad du gerne vil spørge ham om?

Tal med eleverne i din klasse og forbered hvad i gerne vil tale om og formulér jeres spørgsmål.

xxxx kan kontaktes på xxxxxx i tidsrummet xx

Mød Anne Sofie der er slædekusk.

Før du kontakter hende er det godt at være forberedt på hvad du gerne vil spørge hende om?

Tal med eleverne i din klasse og forbered hvad i gerne vil tale om og formulér jeres spørgsmål.

Anne Sofie kan kontaktes på xxxxxx i tidsrummet xx

Mød xxxx.

Før du kontakter ham er det godt at være forberedt på hvad du gerne vil spørge ham om?

Tal med eleverne i din klasse og forbered hvad i gerne vil tale om og formulér jeres spørgsmål.

xxxx kan kontaktes på xxxxxx i tidsrummet xx

KANGIATA ILLORSUANI PULAARNERUP NALAANI ILINNIARTITSINISSAMIK INNIMINNIIGIT

Kangiata Illorsuani atuartut minnerit ilinniarnertuunngorniallu ilanngullugit saqqummersitsineq „Sermeq pillugu oqaluttuaq“ neqeroorutigaarput.

Kangiata Illorsua suliffeqarfittut- ilisimatusanik katersuinermni qitiuvoq avataaniillu ilinniarfittut inissisimalluni.
Kangiata Illorsua Kalaallit Nunaanni, Qallunaat Nunaanni nunarsuarmilu atuartunut ilinniarnermi atortussanik pilersuisuuvoq.

Neqeroorutit tamarmik kalaallit qallunaallu atuarfeqarfianni ilinniagassatut anguniagassat tunngavigalugit tulluarsarneqarsimapput.

Kangiata Illorsuata ineriartortitsisuisa, suleqataasa najugarisami qanittumi nunarsuarmilu immikkut ilisimasallit atortussat nalitsinnut naleqquttuunissaannik paasissutissallu eqqortuunissaannik qularnaarisuupput.

NALUNAARNEQ, ISERSINNAATITAANEQ AKILLU

Nunatsinni atuaqatigiit akeqanngitsumik isersinnaapput. Pulaarneq atuartitsinerup nalaani sapinngisamik ulluinnarmi pisarnissaa kissaatigaarput. Atuaqatigiit nunanit allaneersut akiliisarput, taannalu nalunaarnermi isumaqatigiissutigineqartarpoq.
Nalunaaqqaarnani pulaarnermi eqimattanut akit akigititaasut malillugit akiliisoqartarpoq.
Ulloq aalajangersimasoq pulaarniaraanni piffissaq pulaarnissaq sioqqutingaatsiarlugu inniminniisarnissaq kaammattuutigaarput.
Kangiata Illorsuanit piffissami aalajangersimasumi klassit qassit nalunaarsinnaanissaat aalajangersuisinnaavoq. 

Pulaarneq sioqqullugu nalunaarnissaq pisariaqarpoq.
Piffissamik inniminniiniaruit Kangiata Illorsuanut mailimik nassissinnaavatsigut imaluunniit oqarasuaatikkut attavigisinnaavatsigut.
info@ifc.gl imaluunniit oqarasuaat +299 555588 imaluunniit +299 555557 atorlugu attavigitigut.

Feriarnerup, weekendit imaluunniit nalliuttut nalaanni Kangiata Illorsuanut pulaarniaraanni webshoppi atorlugu imaluunniit ornigunnermi billetsimik isissutissamik pisisoqartariaqarpoq.
Eqimattat 12 sinnerlugit inuttaqartut 10%-mik akikilliiffigineqarlutik isersinnaapput.  

IKIORTARIAQARPIT?

Ikiortariaqarussi tunuarsimaarnasi attavigitigut. Qarasaasiamut, atuartitsinermulluunniit tunngasinnaavoq.

Uunga attavigitigut info@ifc.gl imaluunniit oqarasuaatikkut +299 555588.

ATUARFIK MATHIAS STORCH

Sarsuatitaq ajugaanikoq / Film fra 8. a. vandt pris
Kommune-mi atuarfik, Atuarfik Mathias Storch-imi atuartut 8. a-t 2022-mi film-eeraliornermi silaannaap allanngoriartorneranut tunngasumik unammisitsinermi ajugaasimapput.
 
Atuarfik Mathias Storch-ip 2021/2022-p ingerlanerani University of Lapland-imi ilisimatuut suleqatigisimavaat. Atuarfimmi oqalugiartarsimapput suliaqartitsisarsimallutillu kiisalu silaannaap allanngoriartorneranut tunngasunik atuartitsisarsimallutik.
 
Atuarfimmi atuartut angajulliit taakkulu ilinniartitsisui oktober-imi ataatsimut suliaminnik atuarfimmi saqqummersitsisimapput. Tassanilu 8.a-t sarsuatilaliaat ajugaalluni. Atuaqatigiit ajugaanerminni pissarsiaraat klassefest aammalu piujuaannartitsinermut tunngasut eqqugassat University of Lapland-imeersut.
 
 
ÆLDSTETRIN

SULEQATIT

Ilinniartitsinermik nittartagaq Kalaallit Nunaanni atuarfeqarfimmi aallaaveqarpoq Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfik, Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik kiisalu kommunit kattullutik qarasaasiaq atorlugu ilinniusiornermi ineriartortitsinermik programmi Kivitsisa aamma nittartagaq Nutaaliorta suleqatigalugit.

Ilulissani Kangiata Illorsuanit suleqatigut aningaasaliisugullu annertuumik qujaffigerusuppagut.